31.12.14

Jouluruokamaraton


Tässä tämän joulun tunnelmat. Vähän haikea taas luopua joulutunnelmasta, mutta loma onnekkaasti vielä jatkuu.

Joulutunnelma käynnistyi oikeastaan jo marraskuussa Klaus K:n tarjoamalla American Christmas Grillillä. "Nyt on aika Amerikkaa", totesi blogikollega.



Pidin esillepanosta jälkkäripöydässä sekä poikkeavasta, maukkaasta amerikkalaisesta joulumenusta.

Tarjoilijat kiersivät maistattamassa erilaisia juomia ja kertomassa niistä. Viinit esiteltiin etiketteineen niin perusteellisesti, että joku kommentoi, että harvemmin näissä blogitilaisuuksissa tuodaan tyhjä pullo pöytään.

Suosikkini oli ehta New York cheese cake, jossa maistui reilusti kardemumma. Jonossa pohdittiin, kuinka paljon on järkevää ottaa. Järkevä ei ehkä ole se sana, jonka mukaan mentiin.

Torikorttelit ovat todella päättäneet ilahduttaa kaupunkia. Ilahduin joulun alla viikoittain vanhan ajan karusellista.

Pääsin kerran maksuttoman karusellin kyytiinkin, mutta jouduin huomaamaan lapsuuden hohdon karisseen. Näyttää hienolta, mutta siinä sitä mennään vain ympäri. Kollega kysyi, että mitäs odotit. Niin.

Joulumieltä sai siis vähän hakemalla hakea. Toinen aattoa edeltävä täyskymppi oli Kulosaaren casinon joulubuffet, jonne menimme kolmen ystävän ja kaksi yhden hinnalla -kuponkien voimalla.

Sain maistaa lipeäkalaa ensimmäistä kertaa. Se oli erikseen tilattava pääruoka, mutta vähän arvelutti ottaa kokonaista annosta monen jouluinhokista.

Tarjoilija suostutteli ottamaan ihan pienen annoksen ja lupasi, että saan jälkiruokaa, vaikka jättäisin.

Kaksi tarjoilijaa tuli maistettuani uteliaina kysymään, mitä pidin.

Maku yllätti. Ei ollut ollenkaan karsea, mutta liian pehmeä koostumus ei tehnyt suurempaa vaikutusta. Tyydyin siis santsaamaan runsaan alkuruokapöydän siianmätiä.

Kulosaaressa huomion kiinnitti tunnelmallisen tilan lisäksi uskomattoman ystävällinen palvelu sekä parhaat marmeladit. Lisää lämmintä teetä tultiin tarjoamaan kysymättä ja kaikilla työntekijöillä oli rento, iloinen meininki.

Kysyin erään jälkiruoan ainesosia ja tarjoilija ehdotti, että voisi pyytää keittiöltä jotakin "korvaavaa tuotetta" tilalle. Emmin, tarvitsenko ja mitä se olisi. "Kysytään keittiöstä. Siellä on ihan oikeita ihmisiä", tarjoilija totesi hyväntuulisena.

En ollut ajatellut sellaista runsaiden pöytien äärellä tarvitsevani, mutta eihän näin lempeästi ehdotuksesta voinut kieltäytyä. Mansikka-raparperisorbetti oli onneksi raikas, vaikka vatsa oli jo halkeamassa.

Seurueen jäsen kertoi, että Sipulin joulubuffetissa tämä on tehokkaasti estetty. Pääruoan ja jälkiruokapöydän välissä on kokovartalopeili!

Aattoa ennen tapahtui kaikkien odottama joulun ihme. Lumi tuli ja saatiin aaton samppanjat kylmään.

Joulupöydän kuvista tämä taitaa olla ainoa, joka edes jotenkin kuvaa todellista ruokavaliotani joulun aikana, mätiä.

Käytin hyväkseni kaikki tilanteet haalia lautaselleni jokaisella joulua sivuavalla aterialla blinejä, puikulaperunaa tai Frambois'n maalaispatonkia ja tätä oranssia herkkua.

Muikun- tai siianmäti smetanan ja punasipulin kanssa kuuluvat talven parhaisiin juhliin.

Joulun värisuora oli vaaleanpunainen. Vaikka voisi kuvitella niin tätä tilannetta ei ole tarkoituksella aseteltu näin.

Muiden syödessä isän paistamaa kinkkua nautin lampaankyljyksiä. Muistan edelleen, miten seitsemänvuotiaana opettaja nolasi minut luokassa vastattuani kysymykseen, mitä jouluna syödään. "Lammasta! Lammasta! Sitä syödään pääsiäisenä!" No ei meillä syöty.

Juustoja syödään kuitenkin melkein kaikeissa joulukodeissa, ja nyt oli onnistuneet valinnat äidillä.

Juustoportin Viinitarhurin juusto on tuo kello yhdessä oleva kovempi juusto, joka sattui omaan suuhun erinomaisesti aterian päätteeksi.

Yöhön poistuessa ulkotuli oli jo ehtinyt sammua.

Anopin luona oli perinteisemmät jouluruoat ja asianmukaiset pitsit lautasten välissä.

Ihmetystä herätti, miksi puolustusministeri oli toivottanut isännälle hyvää joulua, kunnes selvisi, että vaalit ulottuvat näköjään joulupöytäänkin.

Toinen puheenaihe oli se, pitikö niitä herneitä olla tarjolla ja jos niin missä muodossa.

Yöllä livahdimme vuorotellen hapsimaan suklaabrowniesta siistejä viipaleita.

Toisena joulupäivänä rikoimme muutaman vuoden risottotradition ja teimme rentoa spagetti carbonaraa. Ei kuitenkaan rypsipekonilla vaan vähän aidommalla kaverilla.

Jälkkäriksi lusikoitiin Kolmen kaverin kahvijäätelöä ja lakritsikalenterin 24. luukkua, jonka kahden tangon syömisen piti olla erikseen amazing, mutta samanaikaisesti magic. Ei onnistunut.

Kaikki muut luukut ovat jotenkin miellyttäneet, mutta nyt jäi tämä jouluihme kokematta. Olikohan vika vain maistajissa vai saiko joku näistä kiksejä?

Välipäivien ohjelma on pitänyt sisällään pyjamassa hiippailua, lumikävelyitä, Downton Abbey -maratonia ja ankan paistamista. Mukava joulu, kiitos läheisille!

30.12.14

Grilled cheese Chefin innoittamana

Grilled cheese jäi Chef-elokuvan jälkeen mieleen kummittelemaan.

Chef on törkeän hyvännäköisiä ruokakuvia tihkuva hyvän mielen filmi, jossa Twitterin ylivilkas "piilomainonta" alkoi hieman tökkiä. Ehdottomasti kuitenkin katsomisen arvoinen vuoden paras ruokaleffa.

Vaikka veden kielelle nostattavia kohtauksia oli useita, jäi tavallinen juustoleipä kovimmin syyhyttämään. Sen videoresepti on ilmeisesti lopputekstien jälkeen eli lähdimme liian aikaisin pois, mutta onneksi se löytyy netistä. Myös leffan varsinainen minuutin pituinen juustoleipäkohtaus on nettiin jo päätynyt.

Amerikkalaisissa sarjoissa aina välillä vilahtava grilled cheese on aina jäänyt meillä kotoisampien lämpimien leipien jalkoihin. Jostakin syystä sen tekeminen on tuntunut hankalammalta, vaikka käytännössä siinä on vain juustoa leivän välissä.

Ei kuitenkaan miten vain lätkäistynä, sillä juustoa tulee olla leivän välissä riittävästi, ja sen tulee venyä ja vähän tursua rapean leivän reunoista houkuttelevasti.


Lontoossa taisin kerran tilata grilled cheesen, mutta muuten tämä loistava, vähän rasvaisa välipala asteli elämääni nyt. Ehkä juuri oikeaan aikaan pakkasen paukkuessa joulun välipäivinä.

Kelpaisi hyvin myös uuden vuoden viettoon joko myöhään aattoyöhön tai ensimmäisen päivän kävelyn jälkeen.

Grilled cheese sandwich

4 paahtoleipäviipaletta
2-4 dl raastettua juustoa (esim. gruyère, cheddar, parmesan)
Voita
Öljyä paistamiseen

Voitele paahtoleipien toinen puoli kokonaan. Laita pannulle öljyä ja leivät voipuoli alaspäin öljyyn paistumaan. Anna hetken ottaa hieman väriä kuumalla pannulla, mutta ei tummua liikaa.

Nosta raastettu juusto kahden leivän päälle ja laske lämpö keskitasolle. Voit hieman painella juustoa kasaan niin, että sitä on tasainen kerros koko leivällä. Itse laitoin juustoa noin 1,5-2 sentin korkeudelta eikä ollut yhtään liian paljon tai vaikea sulattaa. Nosta juustottomat leivät päälle voinen puoli ylöspäin.

Kun juusto alkaa sulaa, se painuu hieman kasaan ja tarttuu leipiin kiinni. Seuraa silloin alla olevan leivän tummumista nostamalla sitä välillä, jotta se ei kärähdä. Käännä leivät kerran, jotta toinenkin puoli saa väriä.

Leikkaa leivät kolmioiksi ja nauti heti.

Sivuhuomautus

Leffassa juustoa laitetaan viipaleittain leivälle, mutta tutkittuani asiaa netissä löytyi käsityksiä siitä, että raastettu juusto sulaisi nopeammin. Käy järkeen. Vähän nimittäin arvelutti leivän kärähtäminen ennen juuston sulamista. Siinä saikin olla hieman tarkkana ja ainakaan raastaminen ei huonontanut lopputulosta. Viipalointikin silti varmasti käy.

Ostin kaupasta kimpaleen oranssia cheddaria kaapissa olleen Västerbottenostin pariksi. Hyvää tuli, vaikka jätin kolmanneksi ajatellun gruyèren pois.

22.12.14

Helppo jouluisa alkupala

Levitettävää vuohenjuustoa patongin palalle, päälle granaattiomenan siemeniä ja hieman pieneksi leikattua ruohosipulia.

Pehmeämpi, helposti levittyvä vuohenjuusto löytyy usein tuorejuustojen luota. Kaikissa kaupoissa sitä ei ole, mutta tavallista vuohenjuustoa voi notkistaa esimerkiksi kerman ja creme fraichen kanssa.

Mutta miten se granaattiomena sitten halkaistaan? Tämä kysymys heräsi, kun laitoin keittiössä avustavat hommiin leivän kanssa. Monelle tuntematon granaattiomena näytti vaikealta ja joku kertoi kuulleensa joskus jutun, että niitä siemeniä ei sitten saa syödä.

Sehän on niin, että juuri ne siemenet syödään. Mitään muuta siinä ei oikein olekaan.

Hedelmämyyjältä kuulin vinkin, että mitä rumempi granaattiomena on, sitä valmiimpi se on syötäväksi.

Siementen irrottaminen voi olla joskus vaikeaa. Itse irrotan siemenet leikkaamalla hedelmän lohkoiksi, taivuttamalla lohkoja vähän ulospäin ja poistamalla siemeniä sormin. Sottaistahan se on ja väri tarttuu liiankin hanakasti vääriin paikkoihin kuten valkoiseen paitaan, mutta sitä varten on esiliinat ja pesukone.

Vuohenjuusto-granaattiomenaleipäset

1/2 patonki
200 g levitettävää vuohenjuustoa (esim. Valfrais tai Chavroux)
1/2 granaattiomena
1 dl hienoksi pilkottua ruohosipulia

Vinkki: Voit kokeilla myös saaristolaisleivälle.

19.12.14

Joulukalenteribattle



Pikkujouluohjelman ei tarvitse olla kallista ja jäykkää paikallaanoloa. Järjestin tällaisen kaupunkiseikkailumaisen joulukalenteribattlen työkavereilleni. Voisi toimia myös synttäreillä tai uudenvuoden ohjelmana sopivalle porukalle uudet kujeet -teemalla.

Aikuisille sopi pikkujouluissa hyvin se, että sai itse valita, miten tehtävät suorittaa. Se näkyi pisteiden jaossa: 380-16.

Christmas Cream Tea -joukkue veti reilusti pidemmän korren ja sai suklaapalkinnon.
Toinen joukkue  keskittyi erityisesti tehtävään 15.
 
Tämän saa vapaasti kopioida ja soveltaa omiin tarkoituksiin.
Me päädyimme maaliin Taidehallissa, koska kävimme katsomassa toivottavasti ei ainakaan viimeisen Viimeinen Taiteilijat -näyttelyn.

Monet tehtävät eivät ole paikkaan sidottuja ja kaupunkikohtaisia tehtäviä on helppo muuttaa.

Varmista etukäteen, että jokaisella joukkueella on ainakin yksi, mielellään kaksi täyteen ladattua kännykkää ja säännöt, tehtävät sekä kynä mukana.

Tonttulakki päähän ja menoksi!


Säännöt

Battle alkaa Kauppatorilta. Tehkää 80 minuutin aikana mahdollisimman monta 24 tehtävästä.

Joukkue voi jakautua enintään kahteen osaan, joissa molemmissa tulee olla vähintään kaksi henkilöä.

80 minuutin kuluttua eli tasan kello XX.XX koko joukkueen tulee olla maalissa vikalla luukulla eli Taidehallin aulassa. Jokaisesta myöhästyneestä minuutista tulee miinuspiste.

Eniten pisteitä kerännyt joukkue voittaa. Tehtävän suorittaja ei saa olla aina sama henkilö. Joukkueen tulee olla veikeä, mutta rehellinen.


Näyttäkää kännykkätodisteet ja muut tehtävissä vaaditut tavarat kokonaisuudessaan maalissa.


Merkitkää keräämänne pisteet tähän paperiin.

24 tehtävää

1. Ottakaa selfie joulupukin kanssa. 1 piste/selfie
2. Etsikää ja tuokaa seuraavat asiat vikalle luukulle
- lunta 5 pistettä
- 5 sentin kolikko 1 piste
- miesten alushousut 4 pistettä
- ulkomaan valuuttaa 3 pistettä
- kengät 2 pistettä
- sydän 2 pistettä
- iloinen eläin 3 pistettä
- pipari 2 pistettä
- esite japaniksi 3 pistettä
3. Etsikää mahdollisimman iso punainen asia ja kuvatkaa itsenne sen vieressä. 1 piste/isompi asia
4. Laskekaa ja kuvatkaa matkan varrella olevat joulukuuset. 1 piste/kuusi
5. Selvittäkää Stockmannilla Petterin kilohinta. 2 pistettä
6. Kehittäkää itsellenne parrat. 1 piste/parrakas joukkue maalissa
7. Olkaa tonttuja ja vakoilkaa ihmisten hyviä tekoja ja kirjoittakaa ne hyvien ja huonojen listaan. 1 piste
8. Etsikää kaupungilta hyvä uutinen. 2 pistettä
9. Lähettäkää hyväntuulinen tekstiviesti tekstaripalstalle. 4 pistettä
10. Menkää eduskuntatalolle ja kuvatkaa itsenne poliitikon kanssa. 4 pistettä
11. Laulakaa joululaulu julkisella paikalla. 3 pistettä ja 1 piste/ulkopuolinen kanssalaulaja (kuva- tai videotodiste)
12. Tehkää jouluruno. 3 pistettä
13. Rakentakaa ja kuvatkaa luontoinstallaatio Kiasman pihassa. 1 piste
14. Ajakaa karusellilla ja vilkuttakaa kuvaajalle. 2 pistettä
15. Rentoutukaa. 5 pistettä
16. Myykää pantomiimikuusia ohikulkijoille ja kuvatkaa tilanne. 4 pistettä
17. Lakittakaa merileijona tonttulakilla ja kuvatkaa. 2 pistettä
18. Iskekää silmää ohikulkijoille. 2 pistettä
19. Antakaa hyvää palautetta jollekin tuntemattomalle. 3 pistettä
20. Keksikää joukkueellenne nimi. 1 piste, mutta 3 pistettä, jos hauska nimi
21. Keksikää jouluvitsejä. 1 piste/vitsi
22. Kätelkää Aleksis Kiveä ja kuvatkaa kohtaaminen. 2 pistettä
23. Kirjoittakaa ylös, mitä lukee kuuluisan kausi-ikkunan alaosassa jyrsijän lähellä englanniksi. 3 pistettä
24. Muodostakaa ihmisjoulupatsas Taidehallin aulassa. 1 piste


18.12.14

Glögisiirappi kuohuviinille


Glögisiirappi kuohuviinissä sai paljon spontaaneja kehuja cocktailkutsuilla.

Maistatin samaa tavaraa muille kavereille toisissa pikkujouluissa, ja ajatus glögistä kuoharissa tuntui monesta oudolta ajatukselta. Kaikki halusivat kuitenkin kokeilla, ja ilmeisesti pitivät.

Vaniljainen, lempeä siirappi ei tyrkytä joulua liikaa, mutta siinä maistuu silti selkeästi glögin maut.

Resepti on jouluttajan uutuussuosikista Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin Hyvää joulua -kirjasta. Tein tämän kaksinkertaisena ja keittelin noin puoli tuntia. Kirjan mukaan yksinkertaisesta reseptistä olisi pitänyt tulla noin kolme desiä.

Valmista siirappia tuli kahden kuvassa olevan pikkupullon verran eli ei ihan luvattua määrää, mutta olisiko kiehunut liian pitkään liedellä. Maukasta ja älyttömän helppoa tehdä joka tapauksessa.

Glögisiirappi

2,5 dl vettä
2 dl sokeria
1 vaniljatanko
1 tähtianis
1 kanelitanko
5 kokonaista neilikkaa

Mittaa ainekset kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä noin vartin verran. Siivilöi siirappi puhtaaseen pulloon. Jäähdytä ja sulje pullo. Säilytä jääkaapissa.

Kallis vaniljatanko kannattaa muuten keittämisen jälkeen huuhdella vedellä, kuivata ja säilöä seuraavaa käyttöä varten.

14.12.14

Cocktailkutsut viinikellarissa

Järjestin torstaina cocktailkutsut 16 hengelle. Vuoden kiireisimpänä viikkona. Kokkasin aamukuuteen, nukuin pari tuntia ja jatkoin heti töiden jälkeen valmisteluja. Hullua touhua, mutta niin ihanaa.

Oli aika huojentunut ja onnellinen olo, kun kaikki onnistui ja ihmiset viihtyivät.

Miniburgerit olivat yksinkertaisesti Frambois'n patongin sisään läntätyt valmismajoneesi, pinaatin lehdet ja etukäteen paistetut punajuuri-jauhelihapihvit.

Viinikellari Vinoteekki Katajanokalla oli tunnelmallinen paikka talvisen cocktailin viettoon. Ainoa, mikä aidosti harmitti, oli musiikin puute.

Ei löytynyt sopivaa laitetta toistamaan musiikkia, ja jossain vaiheessa energia loppui ja annoin olla. Toisaalta sitä olisi tarvittu vain alkuun. Vähitellen volyymi kohosi ihan itsestään eikä musiikkia olisi enää kuullut.

Brien palat tökättiin Antiikkimessuilta löydettyihin pikkuhaarukoihin.

Glögisiirappi pikkupullossa sai paljon kehuja. Loistava lorautus kuohuviinilasin pohjalle ja superhelppo keitellä itse. Laitan reseptin jahka toivun tästä viikosta.

Toinen todella kehuttu oli joulumaustetut popcornit, joissa maistui kaneli ja kardemumma.

Eläkkeellä oleva Timo oli pelastava enkeli, joka tuli avaamaan oven ja auttamaan. Hän totesi, että anna vain ohjeet ja minä teen. Ja niin teki, muun muassa nämä vuohenjuustoleipäset.

Inkiväärimojito oli raikas. Se valmistettiin tällä reseptillä lisäämällä joukkoon kunnon köntti kuorittua ja viipaloitua inkivääriä.

Jäät saatiin ystävällisesti Mount Everest -ravintolasta Luotsikadulta. Eivät veloittaneet mitään. Kiitos avusta!

Olin pitkään haaveillut siitä, että saisin tarjota creme brûléen lusikasta. Kaikenlaisesta sitä ihminen haaveilee.

Haave meinasi venyä tulevaisuuteen, kun tajusin pakanneeni kaiken muun noin 19 kassiin paitsi tohottimen. Taksikuski keksi, että voisin kysyä Grand Marinan ravintolalta lainaisivatko he.
 

Ravintolapäällikkö ymmärsi hädän ja saimme jättitohottimen lainaan. Kiitos pelastuksesta!

Minipavlova lemon curdilla, kanelivaahdolla ja karhunvatukoilla oli illan toinen jälkkäri konvehtien lisäksi. Toimi älyttömän hyvin jälkiruokaviinin kanssa.

Tässä ei ollut edes kaikki syötävät.

Tajusin vasta jälkikäteen, että valmisteluväsymyksessä kuvaamatta jäi kirsikka-brie hand piet, salviarusetit, savunieriä, kesäkurpitsasipsit sardellidipillä, paahtoleipä viikunahillolla ja manchegolla sekä sienisalaatti sipseillä. Ja minä pelkäsin, että ruoka loppuu kesken.

4.12.14

Tanskalainen pikkujoulu

Olen onnistunut hankkimaan joulukuuksi paljon kivaa tekemistä. Kivaa tekemistä, mutta paljon.

Kokkaus kotona on jäänyt vähän vähemmälle viime viikkoina, joten kaivoin naftaliinista viime joulunaluselta kuvia Glorian ruoka&viinin innoittamana. Adam Pricen tanskalaisen joulujutun ansiosta muistin kutsut tanskalais-suomalaisessa kodissa.

On mahtavaa, kun joku näkee vaivaa ja valmistelee muille kivan illan.

Tanskalaista joulua edusti erityisesti tunmus eli tonnikalamousse lohenmädillä ihan kuin isoäidin tekemänä. Maukasta oli. Pisteet Peterille!

Pöydästä löytyi selvfølgelig eli tietty frikadeller, ronskit lihapullat.

Itse avitin herkkupuolta kokeilemalla joulutorttujen tekoa omatekoisella taikinalla. Ensimmäistä kertaa.

Ei sujunut heti niin kätevästi kuin etukäteen kuvittelin, mutta tuli niistä aika maukkaita. Tosin myös erittäin murenevia.

Näillä fiiliksillä lähdetään rakentamaan paria pikkujoulua ja muuta joulupuuhaa. Tortut teen tänä vuonna kuitenkin kaupan valmiista voitaikinasta.

15.11.14

Vain kaksi noloa ruokajuttua

Kävin äidillä vieraana. Dialogi oli niin huvittavaa, että keuhkot meinasivat mennä.

"Mulla on vain kaksi noloa ruokajuttua", äiti aloitti.

"Keitin kerran Toivo-sedälle lihakeittoa. Ostin keittoa varten oikein hyvää luullista lihaa suositusten mukaan. Paloittelin lihat ja heitin luut pois ennen kuin laitoin pataan. Lihapalat olivat niin sitkeitä, että niitä ei saanut lusikalla pieniksi, ja oli vaikea saada pureskelluksi."

"No mikä se toinen nolo juttu on?

"Keitin joissain juhlissa kahvia. Joku kysyi ihmetellen, miten vanhaa se on. Vastasin, että ei se ole kuin vuoden. Vieläkin nolottaa."

"Koetko olevasi nyt voitolla, kun on vain kaksi noloa ruokajuttua vai häviöllä?"
"No kai häviöllä."

Nuorempana kahvia inhonnut äitini myös paljasti, että kun olin lapsi, hän osti joskus kahvia, keitti pannullisen ja kaatoi pois. Ihan vain saadakseen ihanan kahvin tuoksun kotiin.

2.11.14

Lobster roll ja samppanjaa Oivapari-kilpailussa

Oivapari-kilpailussa fiksauduin lobster rolliin heti, kun kuulin teemana olevan gourmet fast food. Onko oikeastaan osuvampaa "pikaruokaa" samppanjalle? Tässä testattu kuiva, kylmä G.H.Mumm Cordon Rouge Brut maistui hummerin kera älyttömän hyvältä.

Jouduimme olosuhteiden pakosta miehen kanssa syömään nämä sunnuntain iltapalaksi, koska lauantai-illan ja alkuyön käytin kellarin siivoamiseen. Emme panneet pahaksemme.

Lasi samppanjaa ja hummeriherkku olivat hyvä startti uuteen viikkoon, ja pullon voi kätevästi laittaa kiinni Alkoista ja viinikaupoista saatavilla metallisilla samppanjakorkeilla. Joskus sitä haluaa nauttia vain lasillisen.

Olen tutustunut lobster rolliin eli hummeritäytteiseen hotdog-sämpylään aiemminkin netin kautta.

Mainen hummeri on Yhdysvaltojen itärannikon tunnettu herkku. Se on ajoittain niin edullista, että hummerin laittaminen pikaruoaksi ei edes tunnu pahalta kukkarossa. Perinteisen lobster rollin voilla tai majoneesilla mehevöitettynä saa Mainen lisäksi tilattua muuallakin New Englandissa.

Amerikassa opiskeleva ystävä laittoi syksyllä Facebookiin niin syötävän hyvän kuvan hummerihodarista, että hinku kokeilla itse kasvoi.

Samppanjan avaamisessa on hyvä muistaa
  • Avaa pullo tasaisesti jäähdytettynä
  • Pidä pullo 45 asteen kulmassa
  • Poista korkin päällä oleva metallisuojus suojaten korkkia peukalolla
  • Suuntaa pullo pois ihmisistä
  • Pidä korkista kiinni liinalla
  • Käännä pulloa, ei korkkia, hitaasti
  • Korkin avaamisesta tulee kuulua sihahdus, ei pamausta

Pihdit unohtui hankkia.
Lobster roll

Etukäteen: Sulata hummeri ajoissa. Pakastetun hummerin pakkauksessa luvattuun aikaan ei kannata luottaa. Minulla meni vuorokausi jääkaapissa ja osin huoneenlämmössä sulattamiseen.

Voit tehdä sämpylät ja hummerin perkaamisen etukäteen edellisenä päivänä. Yhdistä täytteen ainekset kuitenkin vasta samana päivänä. Säilytä sämpylät ilmatiiviissä rasiassa ja pilkottu hummeri jääkaapissa.

Antiikkimessuilta napattu edullinen hummerihaarukka
Hummeritäyte
Noin kolmeen lobster rolliin

1 pakastettu, keitetty hummeri
Yksi kevätsipuli
2 cm selleriä
4 rkl hyvää, kylmässä myytävää majoneesia
3 rkl sitruunamehua
Vastarouhittua mustapippuria
Suolaa
Työvälineet:
Pihdit tai vasara
Hummerihaarukka tai esim. pitkä, kapea varrastikku

Leikkaa hummeri avaamalla se pituussuunnassa selkäpuolelta terävällä, tukevalla veitsellä kahtia. Leikkaaminen kannattaa aloittaa selän keskikohdasta. Poista pään vieressä, silmien ja tuntosarvien takana, oleva maha. Poista myös tumma suolinauha pyrstöstä sekä vihreät sisälmykset.

Ota kirkkaanpunainen mäti pois. Voit käyttää sen tarjoilussa. Irrota pyrstössä oleva liha ja siisti se.

Katkaise sakset niiden alapuolelta hummeripihdeillä, pähkinänsärkijällä tai vasaralla. Itse käytin isoisän kirveen toista päätä. Kaiken kovan alla on jonkin verran arvokasta lihaa eli käy pienemmätkin osat läpi.

Kärjissä oleva liha tulee helposti esiin sormilla vetämällä tai hummerihaarukalla avittamalla.

Laita liha rasiaan ja jääkaappiin.

Pilko kevätsipuli ja selleri pieneksi. Sekoita majoneesiin ja mausta sitruunamehulla, mustapippurilla ja suolalla. Maista. Lisää hummerin palat.

Vinkki
Voit halutessasi käyttää myös kokonaisia, kuorimattomia katkarapuja ja itsetehtyä majoneesia.

Jos jostakin täytyy tinkiä valmisteluissa, suosittelen, että et karsi leivän tekemisestä. Keskeinen ruoan elementti on helppo tehdä ja niin paljon parempaa kuin kaupan höttösämpylät.

Hummerin kuoret voit käyttää maukkaaseen liemeen.

Tämän verran lihaa tuli yhdestä hummerista.

Hotdog-sämpylät
Lähde: HS:n Kiusauksessa-blogi
12 kpl

3 dl maitoa
1 muna
50 g voita sulatettuna
2 rkl sokeria
8 dl vehnäjauhoja
1,5 tl kuivahiivaa
1,5 tl suolaa
2 rkl tummaa siirappia
2 rkl vettä

Lämmitä maito haaleaksi. Sekoita joukkoon muna, voisula ja sokeri.

Sekoita desiin jauhoja kuivahiiva ja suola. Sekoita jauhot maitoseokseen.

Alusta taikinaan loput jauhot. Vaivaa yleiskoneella vähintään viisi minuuttia tai käsillä vähintään kymmenen minuuttia, kunnes taikina on kimmoisaa. Käsin vaivatessa voit joutua lisäämään hieman enemmän jauhoja. Yritä silti pitää taikina mahdollisimman pehmeänä, jotta sämpylöistä tulee kuohkeita.

Tee taikinasta kulhoon iso pallo. Käytä tarvittaessa jauhoja.

Anna taikinan kohota leivinliinalla peitettynä noin 1,5 tuntia.

Siirrä taikina työtasolle. Vaivaa hetki, ja jaa sitten taikina kahteentoista yhtä suureen osaan. Voit joko pyöritellä taikinasta pitkulaisia paloja tai tehdä tasaisemmat sämpylät näin:

Kaulitse palasista soikeat ohuet lätyt. Käännä päädyistä reunoja hieman, niin että saat tasaiset päädyt.

Kaulitse palat noin 18-20 senttiä pitkiksi puikuloiksi. Käännä sitten keskiosasta pitkät reunat keskelle, jotta saat tasapaksun pötkylän.

Käännä saumapuoli alaspäin ja aseta sämpylät leivinpaperilla vuoratulle pellille.

Anna sämpylöiden kohota vielä puolisen tuntia leivinliinalla peitettynä.

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Voitele kohonneet sämpylät siirapin ja veden seoksella.

Paista sämpylöitä uunin keskitasolla noin 15–17 minuuttia, kunnes ne ovat kullanruskeita. Kopauta pohjaan. Jos kuuluu selkeä kova kumahdus, ovat sämpylät valmiita.

Anna sämpylöiden jäähtyä ainakin 10 minuutin ajan ennen halkaisemista. Halkaise sämpylät pitkittäissuunnasta joko päältä tai sivulta.

Täytä hummeriseoksella juuri ennen tarjoilua, jotta leipä ei vety.


27.10.14

Suklaasandwich

Suklaasandwich on päältä rapeaa mutakakkua, jonka välissä on pehmeää maitosuklaaganachea. Lohturuokaa lokakuuhun!

Tämä ei tosin ole oikeaa lohturuokaani, jota en kehdannut postata lohturuokateemaiseen ruokahaasteeseen. Vai oliko sittenkin kyse muistamisesta...

Suklaasandwich sopisi silti tähänkin päivään.

Kardemummaa kammoava isäni yllättyi toimivasta mausta. Lahjomattomin palaute tuli kuitenkin pienemmältä kaverilta. Perhejuhlien neljävuotias vieras katseli näitä epäluuloisina, mutta isänsä kannustamana otti yhden. "Hyvää!"

Kardemumman voi helposti vaihtaa muuhunkin makuun. Ensi kerralla voisin kokeilla appelsiinin kuorta tai konjakkia. Tai chiliä tai pähkinöitä. Tai kuivattuja karpaloita. Vaikea päättää!

Kokeilin Maraboun maitosuklaata tähän, koska resepti on ruotsalainen. Se toimi täydellisesti. Yleensä Marabou on omaan suuhuni liian ällömakea, mutta tässä se yllätti. Kardemumman murskasin morttelissa hienoksi, mutta käytin tavallista putkessa myytävää pientä kardemummaa.

Resepti on Elle mat & vin -lehdestä numero 1/2014.
Suklaasandwich
Noin 24 palaa

100 g voita
2 munaa
3 dl sokeria
1,5 dl (90 g) vehnäjauhoja
4 rkl tummaa kaakaota
1,5 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta

Maitosuklaaganache
200 g maitosuklaata (mielellään Marabouta)
1 dl kermaa
1 tl hunajaa
0,5 tl vastamurskattua kardemummaa
25 g voita

Laita uunipellille tai uunivuokaan leivinpaperi. Ideaalimitta olisi 25 x 35 cm vuoka, mutta itse käytin reippaasti tavallista peltiä. Tulee vähän ohuempi eli silloin paistoaika saa olla vähän lyhyempi.

Sulata voi. Laita uuni kuumenemaan 150 asteeseen. Vatkaa munat ja sokeri kevyesti ja sekoita joukkoon sulanut voi.

Sekoita jauhot, kaakao, vaniljasokeri ja leivinjauhe. Siivilöi jauhot munaseokseen ja sekoita. Kaada taikina vuokaan tai pellille. Paista uunin keskiosassa noin 30-35 minuuttia tai vähemmän, jos laitoit isommalle pellille.

Maitosuklaaganache
Pilko suklaa veitsellä ohuiksi paloiksi. Kiehauta hunajalla ja kardemummalla maustettu kerma. Ota kattila pois levyltä, jotta kerma ei pala pohjaan ja lisää suklaa nopeasti. Sekoita, kunnes suklaa on sulanut. Lisää voi.

Anna suklaan jäähtyä hetki ja laita se jääkaappiin noin tunniksi.

Leikkaa mutakakkupohja kahtia. Levitä jämähtänyt suklaaseos puolikkaalle levylle ja nosta toinen levy päälle.

Anna jäähtyä pakkasessa noin puoli tuntia niin kolmionmallisten leivosten leikkaamisesta tulee helpompaa tai tee kuten minä ja leikkaa reippaasti heti terävällä veitsellä. Ei tule yhtä siistiä ilman pakastamista, mutta rouhean hyvää.

Säilytä kylmänä ennen tarjoilua.

26.10.14

China Man

China Man on Tapanilassa sijaitseva take away kiinalainen, josta monet puhuvat. Jonot ovat aina pitkiä, mutta täällä kiinalais-thairuokaa kannattaakin jonottaa.

Ruoan huhutaan olevan ilman lisäaineita kotimaisesta lihasta ja kasviksista tehty. Ainakin se on älyttömän maukasta. Veljeni suosituksesta valitsin kung pon, kevätkääryleitä ja muistaakseni spring menun nuudeleilla.

Paikan päälle en jäisi syömään, sillä tilaa on vähän ja se on usein jonottajia täynnä.

Jonottamista voi vähän lyhentää tilaamalla itsepalveluautomaatista, mikä oikeastaan vain lisää aasialaista kokemusta. Ravintolan suosio on kasvanut niin, että kuljetuspalvelu toimii nykyään entistä pienemmällä alueella.

Kotiin kuljetuksen lumoa lisää vielä ne valkoiset take away -boxit. Hyvää seuraa amerikkalaisen tv-sarjan äärelle harmaan tihkusateen jäädessä ikkunan toiselle puolelle.