3.4.13

Onnellisia lounaita pitkin maata

Joskus onnekkaana työmatkoilla saa nauttia apetta sellaisissa paikoissa kuin Vaasan 1h+k, Rovaniemen Cafe & bar 21, Vaasan yliopisto (valurautainen uuniperunauuni) tai Säkylän vanha kyläkoulu.

Yllä olevassa kuvassa on lappapuuroa kolmen käynnin perusteella Suomen ystävällisimmän kaupungin, Rovaniemen, kaupungintalolla.

Lappapuuro on minulle uusi ruokasana. Meillä on syöty vispipuuroa. Rovaniemellä sanottiinkin, että on hyvä sinun sieltä Helsingistä tulla tutustumaan, miten täällä toimitaan. Näin on.

Hirvipurilainen ja raikas salaatti. Vaasan 1h+k ei kuulemma ole sukua Tampereen 2h+k -baariravintolalle.

Palvelu oli Vaasan yksiössä järkyttävän hyvää, molemmilla kotimaisilla förstås.

Lounastuokion pituus ja järkevä maha asettuivat esteeksi herkullisen näköisten marenkipiiraiden ja kuppikakkujen tielle. Rajat ja rakkaus.

  Rovaniemen Cafe & Bar 21:n täytetty vohveli seesamilohella oli runsaampi kuin odotin.


Illaksi kahvilasta kuoriutuu kuulemma cocktailbaari.

Olen heikkona valurautaisiin ranskalaisiin parvekkeisiin ja portteihin. Tämä Vaasan yliopiston valurautainen uuniperunoiden oma miniuuni sulatti sydämen.

Säkylässä käväistessä minut vietiin lounastauon ajaksi Tupalan Hoviin, vanhaan kyläkouluun, joka toimii nykyään lounasravintolana.

Puolapuut ja kaikki, teemalle uskollinen sisustus toimii. Nostalgian puuska nousi pintaan kaalilaatikkoa lapsiessa.

Matkustan työn takia nykyään kohtalaisen paljon, ja usein lounaskattaus koostuu junapatongista tai lentokoneessa tarjotusta teestä. Koneen kolmioleipiin en koske enää pitkällä tikullakaan saatuani onnettomista lätysköistä yliannostuksen.

Siksi nämä hetket ovat jääneet mieleen.

Loppuun vielä maamme pääkaupungissa sijaitsevan Fazer-Amica-työpaikkaruokalani hernekeittotorstain erityisherkku, appelsiinivohveli.


Ei kommentteja: