3.10.11

Soppaa ja mielenrauhaa syysjuhliin

Syksyn paras laiskan emännän vinkki: tilaa Soppakeittiöltä tai miltä tahansa pitopalvelulta keittotarjoilu juhliin. Makoisat keitot ja valmiit tilpehöörit omissa kuljetusastioissaan olivat näppäriä, kun pääruokaa ei tarvinnut keitellä suurelle joukolle itse.

Keitolle vain kunnon lämmitys kiehahdukseen asti, ja tarjolle kuumana. Soppakeittiön kautta saatiin myös kohtuukokoinen soppatykki lainaan juhlien ajaksi.

Bouillabaissen ja valkopapukeiton lisäksi näissä juhlissa tarjolla oli talon puolesta sangriaa ja viiniä. Jälkiruoaksi iso pellillinen tiramisua sekä paikalle kiikuttamani pavlova.

Koipirikkona kolmekymppisiään viettänyt ystäväni järjesti nämä hieman isommat juhlat reilu kuukausi sitten. Koikkelointi kipsin kanssa oli hiukan töpsöhtelevää, joten kiva-Laura ja minä riensimme apuun.

Näin varmaan muutenkin, sillä ei isoista juhlista helpolla yksin selviäisi. Monesti juhlissa paras lahja on toisen auttaminen.

Lahjojen sijaan ystäväni oli toivonut ensin vieraita tuomaan salaattia, mutta kun Facebookissa näytti siltä, että juhliin olisi tulossa 60, hän laittoi doodleen kyselyn, josko joku toisi mieluummin muuta. Vaihtoehdot olivat lajia salaatti, leipä, juustoa, Fazerin parhaita.

Ei ollut kovin vaikea ennustaa, että perjantaina töiden jälkeen aika moni koki karkit ja juustot helpoimmiksi tuliaisiksi. Ja sitten panikoitiin ruoan määrää.

Mitä jos kaikki tuo vain karkkia? Riittääkö ruoka sittenkään, jos salaattia ei olekaan? Soppaa ja muuta ruokaa oli kuitenkin runsaasti, ja osa jätti saapumatta (Facebook taitaa tosiaan ajaa siihen, että ihmiset eivät ymmärrä varmistaa tai perua tuloaan selkeästi).

Ohjelmassa oli tavallisten juhlahummailujen lisäksi alkuun lainattuja pienelokuvia videotykin kautta valkokankaalla näytettynä. Maksu taisi olla 150 euroa neljältä näytöskerralta. Jännä idea juhlien alkuun, mutta ei selkeästi toimisi seurustelun edettyä lennokkaaseen flowhun.

Ei kommentteja: