14.4.11

Kreoli-illan etouffee banaanileivän kera

Osallistuin kevättalvella kreoli-iltaan, jossa ensin kokattiin ja sitten herkuteltiin. Olin kuullut päivän kouluttajan olevan legendaarisen hyvä, ja tämän sekä nimen, Jouko, perusteella odotin vanhempaa herrahenkilöä. Kyse olikin noin nelikymppisestä, mutkattoman intohimoisesti ruokaan suhtautuvasta miehestä, jolla oli loistava tatsi ruoasta opettamiseen. Niin hyvä, että menin sitten työväenopiston parille kurssille tämän innoittamana.

Kevät on siis ollut täynnä monenlaista ruokaoppimista. En välttämättä itse olisi tarttunut kreolikeittiöönkään aivan heti, ellei tätä tilaisuutta olisi ruokaseurassa järjestetty.

Etouffee on kreolikeittiöön olennaisesti kuuluva mausteinen muhennos, joka tehdään vehnästä ja rasvasta keitettyyn tummaan roux'hin, ja tarjoillaan perinteisesti riisin päällä.

Alkuperäisen reseptin ja kreolikeittiön sielun isä Austin Leslie totesi Kööpenhaminassa ravintolaa avatessaan, että roux'ta pitää ruskistaa niin kauan, että se on yhtä tummaa kuin hän. Ei siis kannata pelätä, että se heti palaa. Seosta voi tarvittaessa keitellä jopa tunninkin verran.

Etouffee-sana ei taida ihan suomea olla, ja sitä ei Raholan syötävistä sanoistakaan löydy. Itse asiassa kunnianarvoisa Jaakko Rahola oli itse illallista nauttimassa, mutta enpä muistanut häneltä tälle parempaa termiä kysyä. Monta muuta kiinnostavaa haarukallista murkinasanoissa sen sijaan on, ja tähän nettihelmeen kannattaa ehdottomasti tutustua, jos se ei vielä ole tuttu.

Rapuetouffeen maku oli herkullisen tiivistynyttä. Päälle voisin ensi kerralla laittaa juuri kuorittuja isoja katkarapuja. Juomaksi nautittiin kalifornialaista Ironstone Reserve Chardonnayta.

Banaanileipä oli päältä rapeaa ja sisältä kotoisaa. Ihanaa! Se muistutti äitini lapsuudessa usein leipomaa banaanikakkua, jota veimme aina muutaman palan naapurillekin.

Rapuetouffee

0,5 dl kutakin: sipuli-, selleri- ja paprikasilppua
3 rkl kasviöljyä
4-5 rkl vehnäjauhoa
1 rkl tomaattisosetta
0,5 l kala- tai äyriäislientä (ravun kuorista)
tilkka worcestershire-kastiketta ja sitruunamehua
suolaa ja pippuria
50 g voita
500 g ravunpyrstöjä
0,5 dl persiljasilppua
Kuumenna öljy padassa ja lisää vehnäjauhot. Ruskista koko ajan sekoitellen kastanjanruskeaksi noin 15-20 minuutin ajan. Lisää kasvikset ja paista niitä muutama minuutti. Lisää tomaattisose, mausteet ja liemi hyvin sekoittaen. Hauduta puolisen tuntia. Lisää ravut ja nokare voita pari minuuttia ennen tarjoilua, ja yrtit aivan lopuksi.

Rapuliemi

Ravun tai katkaravun kuoria
Selleri
1-2 sipulia
Puolikas valkosipuli
Laakerinlehti
Cajun-pippuria
2 rkl ketsuppia
Suolaa
Vettä
Laita ravun kuoret, puoliksi leikatut kasvikset ja mausteet isoon kattilaan. Kaada päälle vettä niin, että kuoret ja kasvikset peittyvät. Anna kiehua hitaasti kasaan noin tunnin verran hiljaisella lämmöllä kuorien välillä vaahtoa päältä. Siivilöi valmis liemi astiaan. Ylimääräisen liemen voi pakastaa, mutta suola kannattaa lisätä vasta pakastamisen jälkeen.
Jos liemen keittely ei innosta (helppoahan se on), voi tämän korvata mieluummin vedellä kuin ostetulla liemellä.

Banaanileipä
0,5 l vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
100 g pehmitettyä voita
2,5 dl sokeria
2 kananmunaa
2 banaania soseutettuna
vajaa dl maitoa
1 tl kanelia
1 tl sitruunamehua
Lämmitä uuni 175 asteeseen. Siivilöi jauho, ja lisää kuivat aineet. Vaahdota voi ja sokeri, lisää munat ja soseutetut banaanit. Sekoita hyvin. Lisää maito ja sitruunamehu hyvin sekoittaen. Sekoittele kuivat aineet joukkoon muutamassa erässä. Paista voidellussa vuoassa uunin alatasolla noin tunti.

Kun leipä saa väriä ja alkaa halkeilla, voi sitä kokeilla ohuella puutikulla. Jos tikkuun tarttuu taikinaa, leipää pitää paistaa vielä lisää, mutta kannattaa laittaa leivinpaperi päälle, ettei yläosa pala. Leipä ei voi paistua ylikypsäksi, mutta raakana sitä ei syö kukaan.

Ei kommentteja: