21.7.10

Helppoa hummusta yöpiknikillä




















Nimipäivissäni on kyse aika rennoista juhlista ja koska nimipäivä on lähinnä tekosyy juhlia, ei lahjoja saa tuoda. Tarjottavat yrittävät myös olla rentoja, ja mukana on aina kuohuvaa ja mansikkaa.

Tällä kertaa mansikkaa ei laitettu jälkiruokaan vaan halloumisalaattiin, ja kakuksi pääsi kirsikkahimossani Schwartzwaldin kakku Maailman ihanimmat leivonnaiset -kirjasta. Resepti ei osoittautunut oikein maininnan arvoiseksi.

Alkunaposteltavaksi valikoitui Hanna Jensenin blogista bongatut dippivihannekset koverretusta kaalista tarjotun omatekoisen hummuksen kera. Helpon hummuksen ohje on Gordon Ramsaynin vaimolta (eikö olekin hyvä tapa esitellä ihminen) Tana Ramsaylta ehdottomasta suosikkiruokaohjelmastani Market Kitchenistä, joka taitaa olla kesätauolla Avalta. Ohjelman omilla nettisivuilla on kuitenkin runsaasti viihdykettä ja iTunesissa voi ladata podcasteja, mutta niistä puuttuu ohjelman nasevin osuus, keskustelu, toisten ruokien kommentointi, leikkimielinen kisailu ja uteliaisuus.

Juhlat vietettiin hieman etuajassa, jotta lomille lähtevät ystävät ehtivät paikalle ja koska olin itse työmatkalla nimipäiväviikolla. Etukäteen kuvittelin, että pienen porukan kemut päättyisivät aikaiseen, mutta ei.

Puolet meistä innostui keskiyöllä pulahtamaan mereen, piknikille puistoon, meren rantaan lukemaan runoja, soutelemaan, keinumaan, keskustelemaan ja katsomaan auringonlaskua. Aamukuudelta uni voitti, mutta oli ehdottomasti hienoin yö aikoihin.

Ohjelmaa oli hitusen niin, että ihmiset tutustuivat toisiinsa ja jää rikkoutui.

Kuvassa oleva Beringer on ostettu Tallinnan Wine librarysta. Kuvittelin, että siellä tunnettaisiin viinit hyvinkin, joten päätin kysyä.

Keskusteli sujui näin.

- What can you tell about this bottle?
- It's sparkling.
- Yes?
- It's rosé.
- Yes.

Tämän verran minäkin osasin etiketistä lukea. Ostin pullon sokkona enkä edes googlannut jälkikäteen. Totesin, että viini oli ainakin siinä tilanteessa ja niiden tarjottavien kera hieman liian makea, mutta ajatuksena zinfandel rosé kiehtoi niin, että olin iloinen, että ostin.

2 kommenttia:

Rva Patalintu kirjoitti...

Hah, todellinen viiniasiantuntija sitten ollut sua palvelemassa ;)
Ihanalta kuulostaa yöpiknik, enkä yhtään panisi sen jälkeen pahakseni tuota herkkuaamiaista. Ei olekaan tullut pitkään aikaan tehtyä oikein kunnon jugurttiannosta ihan pähkinöiden ja hunajan kera. Pitää korjata tilanne pikimmiten.

Rauna kirjoitti...

Yöpiknik oli hyvin spontaani keksintö, mutta olisi hauska toteuttaa se joskus vähän suunnitelmallisemmin. Mahtaisikohan bloggaajat innostua... Ehkä lapsiperheille vähän vaikeaa, mutta eihän sitä tiedä, vois onnistuakin.