7.12.09

Pikkujoulubrunssi

















Brunssi on suloinen aloitus päivään ihanien ihmisten kanssa. Rakastan kööpenhaminalaisia brunsseja, joissa tavataan ystäviä viikonloppuisin kaupungin parhaissa brunssipaikoissa ja lautaselle on koottu valmiiksi maukas valikoima lähinnä kylmiä suolaisia ja makeita paloja.

Helsingissä ei ole oikein kunnollista brunssikulttuuria ja useat brunssit tai pikemminkin aamiaiset koostuvat kovin ennalta arvattavista seisovista pöydistä, joten ajattelin jo keväällä, että ruokabloggaajien olisi hauska tavata brunssin merkeissä.

Haaveilu tuotti tuloksensa viikko sitten, kun Veeran ja Merin kanssa kutsuimme joukon bloggaajia brunssille. Koska tilaa oli rajoitetusti, tällä kertaa kutsua ei esitetty avoimesti, vaikka mukaan olisi kovasti haluttu monia muitakin bloggaajia.

















Tarjoilut olivat hulppeat ja joulun lämpöiset. Heti pöydän nähdessä tuli ajatus, voiko parempaa tapaa viettää sunnuntai ollakaan. Erityistä huomiota - syystä - sai Ylimuulin Hakaniemen hallista tuoma ranskalainen voi (ja Vanhan kauppahallin makoisa villisikafenkolisalami), mutta kehuja herätti oikeastaan kaikki herkut.

Ja herkkua riitti heti kuohuviinimaljan jälkeen: Jytiksen tekemät punajuurihummus ja luumumuffinssit, kommentoija-Emman tuoma Nigellan Guinness-kakku, Veeran karhumakkara, itsetehty glögi, karpalohilloke ja rommimarinoiduin luumuin koristellut minijoulutortut, Sorsanpaistajan pähkinäfudget, Uneliaan kokin kaunis salaatti, Äijäruokaa-Arin todella maukas roquefort-quiche, Sillä sipuleiden tervasiirappigraavattu lohi näkkileipäkupeissa, Ylimuulin ruispiparit ja meidän molempien tuomat juustot ja leivät, joilla oli nimi.

Oma itsetekoinen tuotokseni pöytään oli kylmäsavulohella ja piparjuuriranskankermalla päällystetyt perunalettuset, joiden resepti tulee tänne piakkoin. Huomasin jälkikäteen Merituulin tehtailleen samanoloisia lettusia kesän lopulla.

Toin myös tätä tarkoitusta varten pantatun purkin lemon cheesea, joka on lemon curdia makeampaa ja pehmeämpää (se on varmaan se voi). Sitä saa ostaa ainakin Kööpenhaminan ihanasta Tante T:stä*, jonka omat nettisivut eivät tee paikalle mitään oikeutta.

Ohjelmaakin oli rennon syömisen ja seurustelun lisäksi varattu lopulta viisi tuntia kestäneille kemuille. Blogitietovisa hauskuutti ja 30 minuutin disko hirvitti, ainakin aluksi (henkinen muistiinpano itselle: disko saattaa säikäyttää selviä juhlijoita sunnuntaiaamupäivänä).

Oma onneton kamerani simahti kolmen kuvan ottamisen jälkeen, joten parempaa kuvakoostetta voi katsoa vaikka Sillä sipuleilta.

* Suosikkikahvilani (teesalonkini), jossa leivotaan paikan päällä ihania luomutuotteita, ennen valintaa voi tuoksutella paikan 150 teelajia ja sitten, jos on onnekas ja varannut pöydän tai sattuu olemaan tilaa, voi istahtaa samettisohvalle täti teen tyylikkääseen olohuoneeseen, jota yleensä naiset rakastavat, mutta näinpä siellä kerran kahdeksan kolmekymppistä miestä brunssilla.

2 kommenttia:

Veera kirjoitti...

Puolen tunnin disehän oli ihan hitti!
Taidankin varata jo nyt pöydän tuolta ihanuudesta tammikuun lopulle. :)

Rauna kirjoitti...

No olihan se lopulta aika hauskaa. :) Ja kannattaa, se on aika pieni ja suosittu paikka. Ei ole kovin kaukana päärautatieasemalta, n. 3-5 minuuttia kävellen (jos on Vesterbrogadella ja rautatieasema selän takana, lähdetään vasemmalle, kunnes tulee Viktoriagade vastaan).